Pärnämäki

Kylä voi vanhojen asiakirjojen mukaan hyvinkin olla seudun ensimmäinen asutus. Nimi perustunee pärnä- eli lehmuspuuhun, joka kuoresta kiskotun niinen vuoksi oli arvokas luonnonvara eräaikaan. Kylänraja yltää Enoon laskeviin Vehkajärviin ja -jokiin; Pankajärvi ja Siikanen ovat pohjoisen rajavesiä. Kallioperusta on rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, soille jää vajaa kolmannes pinta-alasta. Kylän nimikkomäki kohoaa laajoin portain 135 metrin korkeuteen merenpinnasta ja on suurimmaksi osaksi viljelty.

Pärnämäen asukasluku kasvaa hiljalleen, nyt se on noin 45. Loma-asuntoja on vain vajaat 30. Vanhimmat talot Pirjo ja Jouko Mattilan Pöysä sekä Aili ja Esko Erolan Lunkka mäen laella ovat karjataloustiloja. Uudentalon mansikkatilan isäntä Aarre Lehtinen kiertää sahaamassa puutavaraa kenttäsirkkelillään. Jalajan puutarhatila on erikoistunut ruusujen ja tyrnin viljelyyn. Kuivalan karjataloustilan Kerttu ja Eino Rastas ovat myyneet Pienen Vehkan rannalta tontin, jolle Pankajärven metsästysseura rakensi talkoilla nylkytallin hirvijahdin tarpeisiin. Karjataloustiloja ovat myös Hiirimäki sekä Metsälä, jolla Sinikka ja Martti Mörsky tuottavat lisäksi hunajaa.

Pankalahti
Pankalahden suurilta soilta valtio jakoi sodan jälkeen vastiketiloja Karjalan siirtolaisille. Pärnämäki sai sinne Raudun pitäjästä kahdeksan uutta viljelijäperhettä, nämä taas kappaleen kylmää korpea. Se piti työllä lunastaa omaksi. Kaksi muuta rautulaisperhettä uurasti kylän autiotiloilla. Nyt Pankalahti on kesäisin aavana lainehtiva viljelyaukea, ja siirtolaisten seuraava sukupolvi vaikuttaa monin tavoin seudun elämään. Keskelle Pankalahden lakeutta he pystyttivät 1988 suuren rautaisen kolmijalan, jolla aikanaan vivuttiin kantoja ylös suosta, raivaajatyön muistomerkiksi.

Alakoulusta tuli kylätalo
Pärnämäen kyläkoulu lakkautettiin säästösyistä keväällä 2000, kipeää tehneestä kamppailusta huolimatta. Tointumisvaiheessa Mäntyharjun kunta ehdotti koulukiinteistön vuokraamista alueen kylätoiminnan käyttöön, ja vuokrasopimus allekirjoitettiin 1.4.2001. Vuonna 1952 rakennettu kiinteistö siirtyi Enonkylät ry:n omistukseen vuonna 2006. Kunnostustöitä suunnitellaan varovaisesti ja tilojen edelleen vuokrausta kehitetään. Kiinteistössä on asuinsiipi, jossa kaksi rivitalohuoneistoa sekä iso, kolmiluokkainen kouluosa. Molempiin on saneerattu nykyaikaiset keittiö-, suihku- ja WC-tilat. Kaksi suurinta luokkahuonetta voidaan yhdistää liikunta- ja kokoustilaksi. Ruokailuhuone on erikseen keittiön vieressä. Kylätalon kouluosa soveltuu hyvin isojen juhlien pitopaikaksi. Näyttää siltä, että liikunta sekä eri käsityömuodot ovat lähiaikojen vahvimmat harrastukset uudella kylätalolla. Sähly, pöytätennis ja jo vuosia jatkunut säännöllinen naisten ja miesten kuntojumppa ovat varmat sisälajit. Talkoilla rakennettu valaistu latu vetää hiihtäjiä ulos talvella, pyöräily puolestaan kesällä.