Enonlahti

Kylän maat levittäytyvät Enon pitkälle itäsivulle, mistä nimikin juontunee. Pohjoisessa Pertunmaahan kuuluva Suuriniemi jatkaa Ylä-Rääveliin työntyvänä kiilana. Maapohja on pääosin rapakivigraniittia. Suot vievät noin kolmanneksen pinta-alasta.

Isojakoon asti koko kylä kuului Sihvolan suurtilalle, jonka tuolloin oli omistanut kaksi sukupolvea Mäntyharjun nimismiehiä jälkeläisineen. Tilaa hoiti kuitenkin Hämäläisen lampuotisuku, joka yhä pitää isännyyttä vanhassa Sihvolan talossa. Vauraan kylän isoin tila, Päivi ja Juha Lahtisen Lahtela, tuottaa viljaa, juurikasta ja vihanneksia. Anne Laitisen ja Esa Volasen Haapala on lypsy- ja lihakarjatila. Annukka ja Timo Järvisen Vierula on huomattava vihannesten ja marjojen tuottaja. Suurellaniemellä Tarja ja Tarmo Hietasen luomutila kuuluu alallaan seudun vanhimpiin. Lahtelasta tavoittaa myös Seppo Lahtisen taksin, Namuniemestä taas rautakauppias Ahti Ruohorannan ja Rajalammilta maalari Rauno Konttisen. Monitaitoisten emäntien tuotantopanos näkyy erityisesti yhteisellä Ahveniston kesätorilla. Enonlahdella on noin 40 asukasta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Enonlahti sai sodan jälkeen asukkaikseen kolme Raudun pitäjän karjalaisperhettä, joiden vaikutus tuntuu yhä kylän elämässä. Seuratoiminta, nuotanveto ja potkukelkkakisat Enolla, hiihtoladut sekä oikea vanhanajan kuntolaatikko suoritusvihkoineen ylläpitävät kukin osaltaan kylähenkeä. Siihen kuulunee lievä kylähulluuuskin, joka esimerkiksi jouluna -97 tuotti jääsaunan höyryämään Enon rantajäille.