7. LUKU Koulut, opettajat ja opetettavat

Lukuset

Kylänlukujärjestelmä on aloitettu Mäntyharjun seurakunnassa jo 1737 ja rippikoulu 1764. Molemmat paljastivat papeille, ettei kotiopetus antanut useimmille lapsille edes sisälukutaitoa virsilaulusta tai katkismuksesta puhumattakaan. Sinnikäs työ rakensi pappien lukukierron sekä myöhemmin kiertokoulujärjestelmän, joiden varassa sivukylien kansanopetus oli tämän vuosisadan alkuun asti.

Kiertokoulu tarkoitti kirkon palkkaamaa opettajaa tai opettajatarta, joka itse oli saanut jonkinlaista opetusta. Hän kiersi talvisaikaan aapisilla, virsikirjoilla ja rihvelitauluilla varustettuna kylästä kylään ja piti koulua jossakin isossa talossa. Koulu kesti kerrallaan 4 - 6 viikkoa, sitten talo kyyditti opettajan seuraavaan paikkaan. Lauri Hartonen kertoi lapsuudestaan Särkilammen torpassa:

"Ensimmäinen muistikuvani on 5-vuotiaana, kun isoveljeni, 8-vuotias Manne ja meillä alivuokralaisena asunut Helan Jooseppi veivät minua kelkalla kiertokouluun Kousan kylän Kankaan taloon. Oli talvi 1903, ja opettajana neiti Ida Kukkola.

Läksyjä minulle ei annettu. Sain seurata, miten toiset kirjoittivat ja laskivat rihvelillä kivitauluun. Kiertokoulu kesti 6 viikkoa kerrallaan. (LH)

Pappi ja kappalainen kiersivät puolestaan kyliä kinkereillä. He pitivät nimenhuudon ja kuulustelivat kaikkien paikallaolevien luku- kristinopintaidot, mitkä merkittiin isoihin, arkuissa tuotuihin rippikirjoihin tietyillä arvostelumerkeillä. Samat kappaleet tosin kysyttiin vuodesta toiseen toistuvalla kaavalla, joten pelkällä ulkomuistillakin selvisi.

Papit söivät ja yöpyivät kinkeritaloissa, mikä merkitsi melkoista ponnistusta emännälle. Talo myös kyyditsi papit kirjalaatikoineen seuraavaan lukutaloon, yleensä kirkkoreellä ja parhaissa vällyissä, villalankamumpulat ryijyn reunassa yli selkänojan roikkuen.

Enolahdella oli kiertokoulu Joen talossa vielä 1927 ja Pärnämäen Ristilässä seuraavana vuonna. Niissä käytiin kuin esikoulussa, ennen kansakoulun aloittamista.

Koulupiirit

Ensimmäinen oikea kansakoulu kyläkunnan ulottuville perustettiin Nurmaalle 1896. Oppivelvollisuuslain voimaantuloon 1921 mennessä sinne oli kirjoittautunut 28 pärnämäkeläistä poikaa ja 18 tyttöä, Enolahdelta 4 poikaa ja 3 tyttöä, Ahvenistosta 4 tyttöä ja Kousankylästä 1 poika. Näistä alun toista kymmentä jaksoi päästökirjaan saakka.