6. LUKU Ahvenisto, ailaksen värinen Kaitoon kylä

Sodan päätyttyä kerrotaan nimismiehen pojan ja papin pojan käyneen noutamassa työmies Kiianlinnan Koivistosta. Sen sijaan että olisivat vieneet miehen, mihin sitten viedä piti, olivatkin ampuneet hänet kuoppaan Iihoon mäkeen. Myöhemmin vainaja olisi kaivettu ylös ja viety pois, mutta tunnontuskat pakottaneet toisen teloittajista hirttäytymään ja toisen ampumaan itsensä.

Omilta mailta eteenpäin

Sodan jälkeen pulakaudella Ahveniston henkikirjaluku oli alle 83. Torppari- ja asutuslain nojalla kylään muodostettiin uusia tiloja niin, että verottaja on 1925-26 löytänyt 14 itsenäistä tilaa, yhden palstatilallisen sekä uuden kansakoulun opettajattarineen.

Jussilaa isännöi 72-vuotias David Piiraa Eriikka-vaimonsa kanssa, mutta isännän työt olivat aikuisten poikien Eemilin ja Arvin harteilla. Arola oli Nestori Piiraan ja vaimonsa Hilma Ollikaisen, Mäkelä Vihtori ja Aliina Piiraan tila.

Jussilan tyttäristä Hildan perintöosaan tuli Kaitoon ja Ahvenaisen rantoja sekä Taipaleen hiekkaharju, joista muodostui Taipaleen tila. Miehensä Jalmari Kousan kanssa he myivät vanhan Taipaleen mökin Konsta ja Marja Ahvenaiselle ja rakensivat itselleen tien toiselle puolen kylän ensimmäisen lautatalon. Ahvenais-Konsta vaimoineen muutti nimikkolampensa pohjoisrannalta Niemelän tilalta, jonka ostivat Aune ja Armas Kousa Kousankylästä.

Koiviston laajan, mutta hunningolle menneen tilan oli ostanut Vihtori Laine vaimonsa, Paljakan Mäen talon Maria Alastalon kanssa. Laine oli helsinkiläinen Pasilan konepajan sorvari, syntyjään Akaalta. Hän ei pelästynyt rappiotilan pensoittuneita peltoja eikä merkilliseen kuntoon jäänyttä rakennusta. Taloa esimerkiksi oli lämmitetty seinään puhkaistun reijän kautta. Siitä sopi työntää kokonaista runkoa suoraan uuniin sitä mukaa kuin se paloi.

Suorannan pientilan ottivat itsenäiseksi Kalle ja Maria Krok. Myöhemmin Valde ja Sylvi Siltala rakensivat tilalle Siltalan talon, ja vanha Suoranta jäi eläkeläismökiksi. Leskeyden kokeneet David Erola ja Marja Lunkka olivat rakentaneet Peltolaan uudistalon kodiksi uudelle perheelleen. Palstatilallinen Konsta Mattila Beda-vaimonsa kanssa asui hirsimökissä, joka tänä päivänäkin tunnetaan Peetan paikkana. Pariskunnan jälkeentulleet ovat pitäneet mökin kauniisti vanhassa asussaan, jollaisena se on talletettu Mäntyharjun rakennusperinnön luetteloon. Aholan tontin oli lunastanut jo 70-vuotias Maria Piiraa, jonka muistitietoa vanhoista tavoista ja elämänjärjestyksestä on hyödynnetty Mäntyharjun historiassa.

Riuttalan nyt autoituneen talon isäntäparina olivat Johan ja Iida Ahvenainen. Jussi raivasi soita ja piti pientä pakettikauppaa, mistä kahvit ja sokerit sai ilman pitkiä kauppareissuja.

Hautala oli itsenäistynyt talollisenleski Miina Mäkelinin nimissä, vaikka talon töistä vastasivat hänen lapsensa Aatu ja Anna Mäkelin. Kujalaa isännöivät Taneli ja Leena Valjakka jo aikuistuvien lastensa kanssa.